Mitä Asunto tarkoittaa?

Asunto tarkoittaa kotia tai asumiseen tarkoitettua tilaa, kuten asuintaloa, -huoneistoa tai -huonetta.

Esimerkkejä käytöstä

  • Ostin uuden asunnon keskustasta.
  • Vanha asunto vaatii remonttia.
  • Asunto sijaitsee meren rannalla.
  • Haluan vuokrata kaksion hyvällä sijainnilla.
  • Asunto on kalustettu ja valmis muuttoa varten.
  • Isännöitsijä hoitaa taloyhtiön asiat asuntojen omistajille.
  • Asunnossa on tilava parveke, josta avautuu kaunis maisema.
  • Haen asunnosta pitkäaikaista asumista.
  • Asunto on kerrostalossa ylimmässä kerroksessa.
  • Ensimmäinen oma asunto toi paljon iloa ja jännitystä.
  • Pariskunta etsii ensimmäistä yhteistä asuntoa.
  • Asuntojen hinnat ovat nousseet viime vuosina merkittävästi.
  • Uuden asunnon hankinta edellyttää huolellista suunnittelua ja budjetointia.
  • Opiskelijat etsivät edullista asuntoa läheltä korkeakoulua.
  • Asunto-osakeyhtiö vastaa taloyhtiön yhteisistä tiloista ja piha-alueista.

Synonyymit

  • koti
  • asemoinen
  • kämppä
  • kotipesä
  • majoitus
  • asempi
  • kämppänen

Antonyymit

  • koti – tyhjä
  • majoitus – koditon
  • huoneisto – asumaton

Etymologia

Sanan asunto alkuperä juontaa juurensa vanhaan germaaniseen kieleen. Germaanisessa kielessä sana swenam tarkoitti suojaa tai asuinpaikkaa. Myöhemmin tästä kehittyi muun muassa ruotsin kielen sana bostad, joka tarkoittaa asumista tai asuntoa. Suomen kielessä sana asunto on vakiintunut tarkoittamaan paikkaa, jossa asutaan tai joka on tarkoitettu asumiseen.

hostilevinoambiguityhailsanakirja saksaksiasuntoremedy