Mitä Korkeus tarkoittaa?
Korkeus tarkoittaa etäisyyttä maanpinnasta ylöspäin. Sitä käytetään esimerkiksi kuvaamaan rakennuksen pituussuuntaista mitoitusta tai henkilön pituutta. Korkeus voi olla myös abstrakti käsite, kuten korkea asema työelämässä.
Esimerkkejä käytöstä
- Tornin korkeus oli yli 300 metriä.
- Rakennuksen korkeus tekee siitä näyttävän.
- Korkeus antaa perspektiiviä ympäristöön.
- Korkeus vaikuttaa näkymään kauas horisonttiin.
- Alppien korkeus on vaikuttava kokemus.
- Korkeusero hankaloittaa nousua vuorelle.
- Katsojien korkeus areenalla vaihtelee.
- Korkeuserot ovat osa maaston vaihtelua.
- Veneestä näkee hyvin korkeutta vedessä.
- Korkeus antaa virtaa ja voimaa askeliin.
- Korkeusaste vaikuttaa ilmaston ominaisuuksiin.
- Auringon korkeus vaikuttaa valon suuntaan.
- Korkeus lisää haastetta kiipeilyurheiluun.
- Balladi kertoo korkean tornin varjosta.
- Korkeuskartta auttaa hahmottamaan maaston muotoja.
Synonyymit
- korkeus
- alttius
- korkeampu
- korkosituus
Antonyymit
- Alennus
- Mataluus
- Pieni korkeus
Etymologia
Sanan korkeus alkuperä voidaan jäljittää muinaisskandinaaviseen termiin harka, mikä tarkoittaa korkeaa tai kohoavaa. Sana on peräisin germaanisesta juuresta, joka on yhteydessä korkeuteen ja ylöspäin suuntautuvaan liikkeeseen. Suomen kielessä sana korkeus viittaa paikan tai esineen pystysuoraan ulottuvuuteen, korkeaan sijaintiin tai etäisyyteen maanpinnasta.
enthusiastic • skunk • pansy • riptide • kyykky • tumor • hyvittää • virtue • bottom •