Mitä Oikeus tarkoittaa?
Oikeus tarkoittaa suomeksi sääntöjä ja normeja, joiden avulla yksilön tai yhteisön odotetaan toimivan yhteiskunnassa. Se voi viitata myös yksilön tai ryhmän oikeuksiin ja velvollisuuksiin lain mukaan. Oikeudella on keskeinen merkitys oikeusvaltiossa ja se on olennainen osa oikeusjärjestelmää.
Esimerkkejä käytöstä
- Oikeus toteutuu parhaiten avoimuudella ja rehellisyydellä.
- Jokaisella on oikeus elää turvallisessa ympäristössä.
- Oikeus terveydenhuoltoon on perusoikeus jokaiselle.
- Vanhemman tehtävänä on opettaa lapselleen oikeudenmukaisuuden merkitys.
- Oikeusvaltioperiaate takaa kaikille tasapuolisen kohtelun lain edessä.
- Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin on olennainen demokraattisen yhteiskunnan perusta.
- Kaikilla on oikeus ilmaista mielipiteensä vapaasti ja rajoittamatta.
- Oikeus työhön ja reiluun palkkaukseen on jokaisen työntekijän perusoikeus.
- Oikeus yksityisyyteen on tärkeä osa henkilökohtaista vapautta.
- Oikeus äänestää ja vaikuttaa yhteiskuntaan on demokratian kulmakiviä.
- Kaikilla lapsilla on oikeus turvalliseen ja terveelliseen kasvuympäristöön.
- Oikeus tasa-arvoiseen kohteluun ei saa syrjiä ketään sukupuolen, iän tai etnisen alkuperän perusteella.
- Oikeus koulutukseen on tärkeä osa jokaisen yksilön kehitystä ja mahdollisuuksia tulevaisuudessa.
- Oikeusosasto vastaa oikeudellisista kysymyksistä ja niiden ratkaisemisesta.
- Oikeus hyvään hallintoon on kansalaisten perusoikeus ja viranomaisten velvollisuus.
Synonyymit
- oikeutus
- oikeuslupa
- oikeutus
- oikeamielisyys
- asiallisuus
Antonyymit
- Epäoikeudenmukaisuus
- Vääryys
- Laittomuus
- Epäoikeellisuus
Etymologia
Sanan oikeus alkuperä on muinaisskandinaavisessa kielessä, jossa se tarkoitti syytöstä tai valitusta. Nykysuomen merkitys sanalle oikeus on laajentunut tarkoittamaan esimerkiksi lakien mukaisia sääntöjä ja oikeudenmukaisuutta.
sumu • mustaherukka • arpa • leivos • ukkosrintama • apparel • kiireinen • interim •